Ensimmäisenä mun täytyy tunnustaa mun epäonnistuminen. Oon jo kolme päivää myöhässä mun Insanitystä. Ei vaan voinut mitään. Tai ehkä tänään olisi, mutta. MUTTA.
Mua on tämän vuoden aikana pistelty ja tökitty varmaan enemmän kuin yhteensä ikinä. Toivottavaa tietty olis, että kaikki selviäis ja mikään ei olis vialla, mutta se ei vaan aina mene niin. EI mitään vakavaa, mutta ikävää ja elämää lievästi haittaavaa. Mutta näillä mennään päivä kerrallaan ja katotaan, miltä tuntuu.
Mutta kivempiin juttuihin sitten. Ihan mahtavin uutinen on, että mä saan mun vaihtarisiskon (toivottavasti ainakin!!) vajaan kuukauden päästä mun luo vierailemaan! Toivon todellakin, että kaikki menee hyvin, eikä lennot tai mitkään ole myöhässä tai mitään. Odotan niin paljon Jennyä. Laskettiin, että siitä on yli kaks vuotta, kun ollaan nähty viimeksi.
Toisekseen, oon taas yrittänyt päästä enemmän deviant artin maailmaan. Latailin jotain vanhoja piirroksia sinne. Ärsyttää, kun tekis mieli vaan piirtää, mutta siltikään ei ole ideoita eikä lahjoja luoda jotain sellaista, jota oikeasti haluaisi. Hain jo piirroslehtiötkin tuohon käden ulottuville, jos jotain vaikka liikkuisi tuolla pään sisällä oikeaan suuntaa.
Oon huomannut selkeästi, kuinka taas asioiden osteleminen on jotenkin terapeuttista. Olen jälleen kerran hurahtanut meikkeihin. Ostin viimeviikon aikana ties kuinka monta eriväristä kajalia ja silmänrajauskynää. Ja pari luomiväriä. Ja silmämeikinpohjustuksen. No noita viimesimpiä mä todella kyllä tarvinkin. Tai tarvin ja tarvin. Mitä täällä nyt oikeasti tarvitaankaan. Mutta vahvana mielihaluna olisi yrittää laittaa itseäni edes joka toinen aamu edes jollainlailla ihmisen näköiseksi.
Luomivärit olivat tällä kertaa L'orealin Color Infaillible 002 Hourglass Beige ja MaxFactorin Wild shadow pots 20 Golden Amazon. Pohjustus oli kanssa L'orealin Studio Secrets professional. Kun pikaisesti tuossa kokeilin, niin ihan kivasti siihen tuntu tarttuvan tuo Golden Amazon, joka on kyllä niin amazoni. Leviää kyllä niin loistavasti ympäri koko naamaa, vaikka kuinka varovasti yrittää laittaa ja vaikka millä välineillä. Bigmenttikin oli paljon parempi pohjustuksen kanssa, kuin pelkälle luomelle. Toi Hourglass Beige on kyllä niin unelman tuntuinen! Ihana koostumus, tosi kostea tavallaan.
Löysin aivan mieletöntä musiikkia tässä jokin aika sitten. Antero Lindgren on suomalainen vastine the Nationalin musiikille ja äänelle. Upeaa musiikkia ja ihana ääni. Vihdoin jotain tällaista musiikkia, joka sopii niin moneen mielenmaisemaan. Huonompina päivinä voi vaan upota kuuntelemaan tätä ääntä ja upeita melodioita, ja parempana päivänä voi taas jammailla rytmien tahtiin ja ajautua siihen hyvään fiilikseen, joka välittyy lyriikoista ja laulajan äänestä.
song of the day: Antero Lindgren - Small town boys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti