torstai 22. heinäkuuta 2010

unwritten

A/N tos on nyt kahesta päivästä, kaikki muu on kesken vielä ja koulu alkaa 10 min päästä, joten nauttikaa musiikista <3

Unwritten - Natasha Bedingfield



I am unwritten,

Can't read my mind
I'm undefined
I'm just beginning
The pen's in my hand
Ending unplanned



18.7 Lähtö oli mitä oli. Lähettiin Lotan kanssa turvatarkastukseen ja kaikki meni hyvin Suomen päässä. Lento meni hyvin lukuunottamatta pinaattiraviolia. Nukuin jonkin verran ja missasin laskeutumisen. München oli jotain niin surkeeta kun vaan voi olla. Iso kenttä vailla mitään järkeä. Kone oli ylibuukattu. Joillakin luki lipussa paikka jo valmiiks, joillakin oli stand by ja mulla ainakin oli vaan kolme pistettä paikan kohdalla. Jotkut sai vaan kävellä turvatarkastuksen ohi, mut minä ja Lotta ainakin jouduttiin menemään siitä ja ne penko ihan kaiken. Se nainen käski avata kameralaukun ja laittaa kameran päälle ja sit se jotain siinä zoomaili ja sit syynäs toisenkin putken. Molemmilla kerroilla, kun oon ollu "yksin" Saksassa, mut on pengottu ihan kokonaan. Jollakin ihmeellä saatiin paikat koneeseen mut jotkut jäi sit vielä sinne odottamaan seuraavaa lentoa.

Staring at the blank page before you
Open up the dirty window
Let the sun illuminate the words
That you could not find
Reaching for something in the distance
So close you can almost taste it
Release your inhibitions


Oli aika hurjaa lennolla, kun reunoilla oli kakspaikkaset ja keskellä sit neljä penkkiä. Mun vieressä oli pelkkiä saksalaisia. Lento tuntu ihan järkyttävän pitkältä (8,5h), mut jokasella oli edessä istuvan selkänojassa oma ruutu ja leffoja oli vaikka kuinka monta. Oli The Alice, Sherlock Holmes, Nanny McPhee, Alvin ja pikkuoravat (joka toimi huonosti). Mistään muusta ei olis tarvinu maksaa, kun tax-free tupakasta. Juotavaa riitti ja peittoa löyty. Ei väsyttäny mitenkään  ihmeellisesti, vaikka kello oli ties mitä omaa paikallista aikaa.

 Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you
Only you can let it in
No one else, no one else
Can speak the words on your lips
Drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open
Today is where your book begins
The rest is still unwritten, yeah

Meitä oli Bostonissa vastassa returnee ryhmä hurraamassa ja opettajia ohjaamassa oikeisiin busseihin. Koneessa piti täyttää pari lappua ja olin ihan ulalla. Meille ei oltu sanottu muuta, kun että siellä pitää täyttää jotakin papereita. Hollantilainen vanhempi ohjaaja oli samalla lennolla ja se sit piti vähän muistakin huolta samalla. Maahan tulo juttu oli toooosi hurja. Annettiin ne paperit sille ja se kyseli jotakin, et mihin oon menossa ym. Mun sormenjäljet tarkistettiin (kai) ja otettiin kuva, muttei muuta. Tulli oli tosi hurja kans, annettiin vaan sininen kaavake sille. Matkalaukku oli ihanan helppo löytää. Ei ollu kauheesti ryysistä. Maahantulotiskeillä ei saanut kuvata. Musta tuntu, et mä olin nähnyt unta siitä Bostonin etuovista aikasemmin. Tai sit olin nähnyt kuvan. Joku viisaampi vastatkoon.

Oh, oh
I break tradition
Sometimes my tries
Are outside the lines, oh yeah yeah
We've been conditioned
To not make mistakes
But I can't live that way oh, oh

Boston oli aika namu. Sit rupes väsyttämään niin kun yleensäkin autossa. Matka kesti kolme tuntia Norwichiin. Kampuksellakin oli vastaanottokomitea ja ihan älytön hurraaminen, joka jatku vielä joskus puoli kahen aikaan, kun viimenen bussi tuli. Mun kämppis tuli sillon kans. Sveitsiläinen Miriam. Olin niin väsy, et taisin puhua suomea välillä vahindossa. Oli aika kamala olo mennä yksin siellä eka nukkumaan, mut nukahdin nopeesti. Kampusalue on huge. Paljon rakennuksia ja nimiä ja portaita. Nyt tää on alkanut tuntoa jo tutummalta ja paremmalta.

Staring at the blank page before you
Open up the dirty window

Let the sun illuminate the words
That you could not find
Reaching for something in the distance
So close you can almost taste it
Release your inhibitions

19.7 Maanantai oli vielä kamalampi. Aamu meni hitaasti, kaikki oli vieraita ja paikat outoja. Aamulla oli kymmeneltä kokoontuminen ja sit "paraati" eli käveltiin yhdessä paraatikentän ympäri oman maan oppilaiden kanssa ryhmissä. Testattiin siis, minkä maan oppilaista lähtee eniten ääntä. Oli jotenkin vähän outoa. Sit meidät jaettiin kotiluokkiin omalle opettajalle, joka sit näytti kampusta ja kerto kaikkea kivaa. Maanani illalle oli suunniteltu disko ja ilmaset juomat ym. Meno oli aika hyvä kun pääs fiilikseen ihmisten keskellä. Tänne paistuu. Huoneet on ihan kun saunoja. Muutenkin täällä on tosi kuuma, vaikka on satanut ja ukkostanut ihan reippaasti.

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you
Only you can let it in
No one else, no one else
Can speak the words on your lips
drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open
Today is where your book begin

Ruokailu on jotakin niin outoa. Ruokalajeja on varmaan kolmeakymmentä erilaista ja kaikki maistuu ihan oudolta. Suurin osa hedelmistä on saman makusia kun suomessa, mut kasvikset on jotain aivan järkyttävää. Täällä on samaan aikaan joku armeijan leiri ja sit joku lasten liikuntaleiri. Army tyypit on aika outoja. Ne lähtee marssille viideltä aamulla ja sit illalla ja vähän väliä pitää siestä rivijonossa. Niin siis ruokailemassa on samaan aikaan ehkä 700 ihmistä. Linjat on ihan outoja, kaikki on ihan sekasin.

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you

Only you can let it in
No one else, no one else

Can speak the words on your lips
drench yourself in words unspoken
live your life with arms wide open
Today is where your book begins
the rest still unwritten

Staring at the blank page before you
Open up the dirty window
Let the sun illuminate the words

That you could not find
Reaching for something in the distance
So close you can almost taste it
Release your inhibitions

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you
Only you can let it in
No one else, no one else

Can speak the words on your lips
Drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open *****
Today is where your book begins

Feel the rain on your skin
No one else can feel it for you

Only you can let it in
No one else, no one else
Can speak the words on your lips

Drench yourself in words unspoken
Live your life with arms wide open *****

Today is where your book begins

The rest is still unwritten
The rest is still unwritten

2 kommenttia:

  1. Hyvä biisi.
    Tuntuu hauskalta, mutta hieman vieraalta ajatella Sanna kulkemassa ryhmässä ja huutamassa kilpaa muiden ryhmien kanssa;) Please, ota kaikesta oudosta ja uudesta kaikki irti mitä saat.
    Kandee olla tyytyväinen, että teisän ei tarvinnut kulkea saman parturin kautta niiden armeijapoikien kanssa. Heh. t. Isi

    VastaaPoista
  2. Se on hyvä biisi. ;D joo niin se tuntu mustakin oudolta. Mut meillä oli kivaa. Otan irti mitä saan. Heh, joo, oon todellakin tyytyväinen :)

    VastaaPoista